Toisista viimeinen päivä tänä vuonna alkoi aika ankeasti, kun oli harmaata ja herätyskello soitti minut tähän päivään. En olisi halunnut nousta ylös, mutta pakkohan se oli nousta. Näin todella kaameaa unta Karosta, mutta en sitä nyt tässä kerro, koska se ei onneksi pidä paikkaansa. Siihen siis heräsin aamulla.Luin Pirkkalaisesta tanskalaisesta päiväkotisysteemistä, jossa lapsille tehdään eväät joka ilta seuraavaksi päiväksi päiväkotiin. Päiväkodissa ei erillistä ruokaa ollenkaan. Katsoin päivällä Tv1 kaksi dokumenttia 99-vuotiaasta miehestä, joka oli sokea, mutta rakentanut itse mm.luolan ja asui edelleen kotona yksin. Olen nuo dokumentit nähnyt aikaisemmin, mutta halusin nyt ne katsoa uudestaan.

Taas iltapäivä meni tietokoneella ja selailin erilaisia asioita netistä. Näin myöhemmin iltapäivällä Anninan ekaksi Sokoksella ja siitä jatkoimme hänen kämpälleen. Tykäsin paljon hänen asuntonsa kirjavalikoimasta ja tv/tietokone-yhdistelmästä, sellaisen haluan joskus omaan kotiini. Veimme Anninan koiran Hipsun lenkille ja sitten lähdimmekin Anninan autolla keskustaan. Hän vei minut kotiin. Äiti teki juuri lämpöisiä voileipiä ja sainkin syödä niitä sitten.

Illalla pelasimme tällä kertaa Squencea kaikki muut paitsi ei Niklas. Teimme päätöksen, että tänä uutena vuotena emme osta raketteja ja olen päätökseen enemmän kuin tyytyväinen, koska niistä ei kuin haittaa. Saahan niitä ihastella siltikin tuolla rannassa ensi yönä. Ei siellä meidän raketteja tarvita.