Aamu lähti jännittyneessä tunnelmassa käyntiin, koska olisin enää tämän viikon täällä ja ensi viikko alkaisi sitten ihan uudessa ympäristössä. Huoneessa vallitsi kaaos, kun tavaraa tuli joka kolosta esiin. Olin kauan netissä ja katselin erilaisia asioita. Kirjoitin muuttokortteja lisää ja nyt on lähtenyt jo 43 eri osoitteeseen muuttokortti. Soittelin mm. Aijalle, joka kertoi hänen ja poikien kuulumisia. Puhelu keskeytyi yhtäkkiä ja Aija lupasi soittaa uudestaan vielä huomenna. Vihdoin päätin lähteä liikenteeseen ja mukaan lähti käsilaukkuni lisäksi neljä muutakin kassia. Näytin varmasti kassialmalta, kun hoipertelin pysäkille. Jo matkalla tuli vastaan hotellin edessä venäjäläisiä, jotka ovat tulleet tänne uuden vuoden viettoon. Pysäkillä oli sitten vastassa japanilaisia.
Kasseista kaksi päätyi Fidaan Tammelaan. Samalla kävin kysymässä apteekista, että saisinko samalla reseptillä uudestaan lääkettä, mutta se pitäisi uusia ensin. Kävelin Tammelakeskukseen ja jätin reseptin sinne. Sitten kävelin Kirjatorin kautta Uffille, jonne jätin yhden kassin. Matkalla puhuin Minnan kanssa, joka oli aivan unohtanut, että lähden jo viikon päästä ja meidän pitäisi tavata jo tällä viikolla. Tarkka ajankohta jäi auki, mutta se selviäisi tässä vielä viikon kuluessa. Kävin Yliopiston Apteekissa viemässä yhden lääkkeen sinne hävitykseen. Siitä kävelin sitten kirjastoon viemään kirjoja ja otin sieltä vaihtohyllystä yhden kirjan mukaan. Kävin parissa kaupassa ja kaupassa nimeltään Pirteä Paketti, löytyi todella sopiva ja kevyt lahja Aijalle. Hän saa lahjaksi tiskirätin, jossa lukee "Ystävyydestä löytyvät elämämme avaimet!" ja Kultasuklaan pähkinäsuklaalevyn. Tästä tyytyväisenä kävelin kotiin päin.
Matkalla soitin Tuulalle ja sainkin hänet kiinni Pirkkalan Terveyskeskuksesta. Pete oli joutunut menemään lauantaina Taysiin kovaan kuumeen ja huonon olonsa takia. Hänen tulehdsarvoissa oli häikkää ja nyt hänet oli sitten siirretty Pirkkalaan. Tilanne on nyt hyvä ja Pete pääsee luulisinkin huomenna pois sieltä. Tämä hieman pysähdytti, mutta onneksi tilanne oli parempaan päin menossa.
Kotona odotti minua koulutuolia täynnä minun vaatteita. Nyt alkoi olemaan jo kiire tyhjentää se, sillä Koskiset olisivat kohta ovella. Äiti ehti saamaan meille ruoan valmiiksi ja samalla teki erilaisia torttuja kuin joulutortut. Söimme ja sitten he tulivatkin jo. Tuoli kun oli melkein uusi, tykkäsi Ilona siitä paljon. Samoin kengät olivat mieleiset, mutta ehdoton hitti olivat Hama-helmet, jotka lahjoitinkin myös Ilonalle. Julius pääsee pelaamaan Rölli-peliä, joten ei hänkään jäänyt ilman mitään. Ilona sai myös sinisen kirjoitusalustan mukaan. He söivät ja juttelimme kuulumisia ja sitten lapset alkoivat väsymään ja lähtivät kaikkien tavaroiden kanssa pois.
Iskä kaivoi pokeri-maton esiin ja täällä alkoi Pokeri-turnaus. Minä en ole ikinä pelannut pokeria ja pääsinkin hyvin sisälle peliin, koska voitin monta erää. Lopulta minunkin kohtaloksi koitui pelistä putoaminen. Tänään en ole pakannut mitään, joten huomenna voisi yrittää tehdä sitäkin, vaikka iltapäivä meneekin sitten kaupungissa kaverin kanssa.
Kuulosti oikein ihanalta, kun järvi oli ohuen ohuessa jäässä ja pieni tuuli siirteli jäälauttoja toisten päälle. Se kuulosti hauskalta, mutta siinä selvää talven ääntä mukana. Toki jäille ei ole ainakaan viikkoon mitään asiaa ja silloinkin kannattaa olla naskalit mukana.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti